Ulkoa opetettavien listojen opetteluun runot, lorut ja laulut ovat tehokas väline.
Matematiikka
Numeroleikki (Alli Nissinen)
Tässä yksi kaksi!
Puukko ei oo saksi,
vaari ei oo muori,
laakso ei oo vuori,
pieni ei oo suuri,
multa ei oo muuri.
Kaksi, kolme, neljä!
synkkä ei oo seljä,
härkä ei oo aasi,
mätäs ei oo paasi,
kivi ei oo kukka,
saapas ei oo sukka.
Kolme, neljä, viisi!
Tonttu ei oo hiisi,
kirkko ei oo koulu,
aina ei oo joulu,
talvi ei oo kesä,
hattu ei oo pesä.
Neljä, viisi, kuusi!
Vanha ei oo uusi!
Lehmä ei oo lintu,
maito ei oo sintu,
vesi ei oo veri,
lampi ei oo meri.
*
Onpas myöskin nolla!
senkin täytyy olla,
- penni ei oo markka,
tuhma ei oo tarkka,
sänky ei oo seinä,
huivi ei oo heinä.
Tehtäviä
Miten alkaisi runon viides säkeistö, ennen nolla-säkeistöä?
Järjestysluvut (Kaija Pakkanen)
Ensimmäinen Ellun kana
toinen tonttu tokkura
kolmas koiran kova sana
neljäs nekun nuolija
viies viulun virittäjä
kuues kukko korskea
seitsemäs selän pesijä
kaheksas kanan kaihtija
yheksäs yllätys yllätys
kymmenes kyhnyrä vätys
Tehtäviä
Mikä sääntö lorussa on? (sanat alkavat samalla kirjaimella kuin numero)
Keksi oma järjestyslukuloru samalla säännöllä!
Laskentoa (tsekk. kr. mukaan Eeva-Liisa Manner)
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi,
laskee pikku Liisi.
Minulla on viisi sormea,
tuossa on viisi kukkasta
ja laskikuulaa viisi.
Eikäs se ole kummaa -
aina saan saman summan!
Osaan laskea, tuumi Liisi,
yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi.
Tehtäviä
Miksi pikku Liisi saa aina summaksi viisi? Keksitkö monta syytä?
Aika
Kello
Kello yks keitto kyps,
kello kaks kanan laps,
kello kolme konin polvi,
kello neljä kenen veljä,
kello viis Viipuriss,
kello kuus kukko huus,
kello seitsemän emäntä keittämään,
kello kahdeksan kananvaras,
kello yhdeksän ympäri pöydän,
kello kymmenen kynnet ristiin,
kello yksitoista yksinäni,
kello kaksitoista kaikki lapset koossa.
Tehtäviä
Mitä runossa tapahtuu? Piirtäkää kellonajat ja mitä siihen aikaan tapahtuu.
Mitä sinä teet noihin kellonaikoihin päivällä ja yöllä?
Viikonpäivät
Maanantaina makkarat tehtiin,
tiistaina tikut vuoltiin,
keskiviikkona keitettiin,
torstaina tupaan kannettiin,
perjantaina perheelle annettiin,
lauantaina liemi latkittiin,
sunnuntaina suu pyyhittiin.
Tehtäviä
Tarkastellaan runoa tekstinä ja sen rakennetta mitä huomataan (esim. viikonpäivät, joka päivä tehtiin jotain, edetään maanantaista alkaen, jokaisen päivän tekeminen alkaa ainakin samalla kirjaimella kuin viikonpäivä, tekeminen etenee järjestelmällisesti jne.
Tarkastellaan tekstin nykyaikaisuutta (esim. sanat..)
Pohditaan, mitä asioita lasten elämässä tapahtuu eri päivinä
Mitä runossa tapahtuu? Piirtäkää kuvat.
Mitä sinä teet eri viikonpäivinä?
Jokainen lapsi kirjoittaa oman runon siten, että tekemisen kohdalle keksii uuden sanan (järjestelmällisyys tulisi säilyä?)
Kuukaudet
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuissa
kolmekymmentä lintua laulaa puissa,
kolmekymmentäyksi kaikissa muissa
paitsi helmikuuss' kakskymmentäkahdeksan.
Mutta karkausvuonna helmikuussa
karannut lintu takaisin palaa,
ja kun sitä lintua laulattaa,
tyttönen kosia saa.
Tehtäviä
Mitä runossa tarkoitetaan linnuilla?
Miksi tyttö saa kosia karkauspäivänä?
Kuukausien nimet
Tammikuu on pakkasherran,
helmikuu suo hiihtoloman,
maaliskuu jo aurinkoinen
huhtikuu suo urvun soman!
Toukokuussa koulun loppu,
kesäkuussa valon taikaa,
heinäkuussa kova hoppu,
elokuu on marja-aikaa!
Syyskuu tuopi lapset kouluun,
lokakuussa lehdet putoo,
marraskuu jäät järviin kutoo,
sittenpä jo tullaan jouluun!
Vuosi (Luukas Aro)
Tammi-, helmikuussa
lumi maassa, puussa.
Maaliskussa paju herää,
huhtikuu pois lumen kerää.
Toukokuussa lintu puussa,
kesäkuussa kesä maassa,
heinäkuussa heinä haassa,
elokuussa elonleikkuu,
syyskuussa syksy keikkuu.
Lokakuussa, marraskuussa
loka roiskuu, maa on marras,
joulukuussa joulupuussa
joulun tähti harras.
Tehtäviä
Piirtäkää vuosiympyrä tai kalenteriin joka kuukaudelle oma kuva.