Kielellinen tietoisuus

Kielellinen tietoisuus on kykyä ottaa kieli pohdinnan ja tarkastelun kohteeksi (Ponsila 2011). Jo kaksi–kolmevuotiaat lapset pohtivat, mitä joku sana merkitsee, vaikka eivät miettisikään sinänsä sanan muotoa tai äänirakennetta. Pikku hiljaa lapsi tulee tietoiseksi kielestä eli oppii metalingvistisen asenteen, pystyy tarkastelemaan sitä ulkopuolisesti ja kykenee kiinnittämään huomiota kieleen sinänsä. Edellytys tälle kielellisen tietoisuuden muodostumiselle on lapsen kognitiivinen kehitystaso. Ajattelun kehitystasosta riippuu, pystyykö lapsi tarkastelemaan kieltä tietoisesti ja mukana tässä prosessissa tulee olla lapsen oma kontrolli. (Nurmilaakso 2010.)

Metalingvistinen asenne kieleen edellyttääkin tietynlaista ajattelun tasoa, kielellinen tietoisuus ei kuitenkaan ilmesty lapsen maailmaan yhtäkkiä. Jo kaksi–kolmevuotiaat kielitaustasta riippumatta nauttivat puheen erilaisista äänteistä, puheen soinnista, riimittelystä ja loruttelusta. Osa lorujen oppimisesta perustuu muistiin. Lapsilla on myötäsyntyinen kiinnostus kieleen ja lapset harvoin sanovat loruja heidän omaan kieleensä sopimattomilla äänteillä. (Nurmilaakso 2010.) Runot ohjaavat luonnollisella tavalla lapsen huomiota sanojen äänteelliseen rakenteeseen sanojen rytmillä, sävelkululla, painotuksilla ja tauoilla.

(Ponsila 2011)

Kielellinen tietoisuus jaetaan fonologiseen, morfologisen, syntaktiseen ja semanttis-pragmaattiseen tietoisuuteen. Useat kieleen kehitykseen liittyvät tutkimukset, ovat osoittaneet kielellisen tietoisuuden merkityksen lapsen myöhemmälle kielelliselle kehitykselle. Esimerkiksi lukemaan oppiminen on nykytutkimuksen valossa vaikeaa ilman kehittynyttä kielellistä tietoisuutta. (Nurmilaakso 2010.)

 

Lähteet: Ponsila, M-L. 2011 Fonologisten taitojen yhteys lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen. Teoksessa Kommunikoinnin häiriöt - syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Toim. Launonen K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M.

 

Nurmilaakso, M. 2010. Lapsen kielen kehittyminen. Teoksessa M. Nurmilaakso & A-L. Välimäki (toim.) Lapsi ja  kieli - Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80046/d9e0eb99-ef75-4704-a185-14aa8cbf9366.pdf?sequence=1

Kielellisen tietoisuuden osa-alueet

Fonologinen tietoisuus

Fonologinen tietoisuus tarkoittaa tietoisuutta äänteistä. Tarkoitus on kääntää huomio sanan merkityksestä sen äänteelliseen rakenteeseen ja havaintojen tekemiseen äänteellisestä rakenteesta. Fonologisen tietoisuuden kehittyminen yhteydessä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen.   Fonologisen...

Morfologinen tietoisuus

Morfologinen tietoisuus tarkoittaa tietoisuutta sanoista eli käytännössä se on kielen sanaston ja muotojen ymmärtämistä. Neljän–kuuden vuoden iässä kielellinen kehitys on nopeaa, uusia sanoja omaksutaan nopeasti ja tarpeen vaatiessa jo opittuja sanoja voidaan muunnella käyttötarkoitukseen...

Syntaktinen tietoisuus

Syntaktinen tietoisuus tarkoittaa tietoisuutta lauseista. Syntaktinen tietoisuus kattaa sekä kielen sääntöjärjestelmän että sanajärjestyksen, puheen rytmin sekä melodian. Sääntöjärjestelmä tarkoittaa lauseiden rakentumista ja pisteiden käyttöä. Syntaktinen tietoisuus kehittyy lapselle samaan aikaan...

Semanttis-pragmaattinen tietoisuus

Semanttinen tietoisuudella tarkoitetaan tietoisuutta sanojen sisällöistä ja merkityksistä. Lapsen on tärkeä tiedostaa, mitkä sanat kuuluvat samaan sanaryhmään ja millainen merkitys äänenpainoilla on. Pragmaattinen tietoisuus tarkoittaa puolestaan tietoisuutta siitä, miten kieltä käytetään....

Aihe: Omia kokemuksia lapsen kielellisen tietoisuuden kehittämisestä

Leikin kautta

Pvm: 21.04.2015 | kirjoittanut: Runoilijat

Kun lapsi saa kielellisiä virikkeitä, saa hän paremmat lähtökohdat kielellisen tietoisuuden kehittymiselle. On siis tärkeää lorutella, leikitellä kielellä, lukea jne. Kielen kanssa voi koko perhe yhdessä leikkiä, mutta sen täytyy olla hauskaa

Uusi kommentti