Morfologinen tietoisuus tarkoittaa tietoisuutta sanoista eli käytännössä se on kielen sanaston ja muotojen ymmärtämistä. Neljän–kuuden vuoden iässä kielellinen kehitys on nopeaa, uusia sanoja omaksutaan nopeasti ja tarpeen vaatiessa jo opittuja sanoja voidaan muunnella käyttötarkoitukseen sopivaksi. Lapset jopa keksivät uusia sanoja, sillä lapsen ja tarve tulla ymmärretyksi on niin vahva. Esikouluikäset harjoittelevat sanojen tiedostamista yksikköinä. Sana sitoutuu lasten mielessä vahvasti merkitykseensä, ja siksi heidän voi olla hankala irtaantua tästä sidoksesta. Esikouluikäisillä on haastavaa tiedostaa sanoja ja reflektoida niitä ulkopuolisena. Sanat eivät vielä erotu vahvasti puhevirrasta. (Nurmilaakso 2010.)
Morfologinen tietoisuus voi vaikuttaa luetun ymmärtämiseen. Lapsen tietoisuuden kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi ymmärtää sanojen rakentuvan osista ja osat yhdessä määräävät sanan merkityksen. Sanan pienempiä yksiköitä kutsutaan suomen kielessä morfeemeiksi. Morfologinen tietoisuus vaikuttaa siis sekä dekoodaukseen, sanan kokoamiseen äänne-äänteeltä, että luetun ymmärtämiseen. Morfologista tietoisuutta voidaan kehittää opettamalla lapselle uusia sanoja ja tehdä niistä mielenkiintoisia ja innostavia. (Nurmilaakso 2010.)
Lähteet: Nurmilaakso, M. 2010. Pienen lapsen kielellinen tietoisuus osana kielen kehitystä. Teoksessa M. Nurmilaakso & A-L. Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli - Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80046/d9e0eb99-ef75-4704-a185-14aa8cbf9366.pdf?sequence=1